Ootko kuullu juttua,


mä näin hiiren.

 

Se juoksi polun poikki,

kotihinsa loikki.

 

Oli sillä selässä suuri reppu

ja repusta roikku

 

                      aah.. et ikinä arvaa: ahvenen pää.

 

Pikkunen sirri,

jonka lokki puotti kiven varjoon,

iltapalaksi säästi.

                     

Mutta hiiri sen vei.

Kotiin äitille kantoi ja

arvaat kai

                                            keksipalaan vaihtoi.

                                           

Oli karkkipäivä sillä.